Ei niin kovin syksyistä tänä syksynä

Viikko 37 on Lapukan ympäristössä perinteisesti ruskaretkien parasta aikaa. Tällä kertaa jopa niin, että alkuviikosta tuntureillakin pärjäsi T-paita päällä.

 

Yöpakkasia ei vielä ole ollut, joten varvikotkaan eivät ole punertuneet
Mustikkaa ja puolukkaa oli runsaasti kaikkialla, kuten tässä muurahaispesässäkin
Montako kuukkelia löydät kuvasta?

Vaihteeksi perinteinen Kesänginkierros

Ruskasesonki on viikolla 37 vilkkaimmillaan, eikä karttaan merkittyjä retkipolkuja tarvitse tarpoa yksikseen…kuka tykkää kuka ei. Patikointisää tuskin voisi tätä parempi olla, joten ei ihmekään, että kaikki kylän turistit ovat yhtä aikaa liikkeellä.

Kuukkelilla riitti katseltavaa, kun lähes yhtenäinen turistivirta suuntasi kohti Tahkokurua
Kesängin maisemissa aina silmä lepää.
Vielä pari pakkasyötä, niin pääsee ruska parhaimmilleen.

Marjasatoa kartoittamassa

Lapukan lähipiirin patikkapoluille löytyy mainiota vaihtelua vajaan parinkymmenen kilometrin automatkan päässä olevista Äkässaivon ja Äkäsmyllyn sekä Äkäskeron kupeessa olevan Peurakaltion kahvion maisemista.

Äkäskeron ympäristö on pääosin helppokulkuista kangasmaastoa
Hillasatoa Kuukkelimännikön katveessa

 

Kesää kohti

Kesäkuun ensimmäisellä viikolla lumet ovat sulaneet mutta sääskistä ei vielä ole tietoakaan. Mitä parhainta ulkoiluaikaa siis. Sulavedet ovat kuitenkin täyttäneet niin Äkäslompolon kuin patikkapolutkin, joten liikkeelle on parasta lähteä kumisaappailla.

Äkäslompolon rantaviiva on tilapäisesti siirtynyt.
Maastokin on paikoitellen vielä hieman vetistä.

Ruskaa ja kuuraa

Tänä syksynä näyttää luonto hieman kitsastelevan ruskavärien käytössä.

Mutta kyllähän näissä maisemissa patikointi aina maistuu.

Reitinvalinnassa voi päätöksentekokyky joutua koetukselle.
Kirpeä pakkasaamu sai Kukaksen rinteen jo kuuran peittoon.

Syksy odotuttaa

Syyskuun ensimmäisellä viikolla ruskan aisti lähinnä vain aurinkolasien läpi. Lämmin ja pitkään jatkunut kesä lienee viivästyttänyt koivujen heräämistä syksyn tuloon. Varvikot sentään jo punertavat – sitä enemmän, mitä korkeammalle kapuaa.

 

Jos lomaviikon ajoitus sattuikin hieman aikaiseksi ruskan osalta, niin patikointisäät olivat kuitenkin mitä mainioimmat.

Tämäkin Petteri vain lompsi mökkitiellä tiemaksuista piittaamatta.
Auttaisikohan tällainen vähentämään asiatonta kulkua pihoihin?

 

Murtomaahiihtoreviirin rajamailla

Aakenustunturin ylitys on tunnetusti upea reitti mutta tavismurtsikoijan pitäisi varata kokonainen päivä aikaa ja kunnon eväät ehtiäkseen ja jaksaakseen hiihtää sen Äkäslompolosta käsin. Onneksi kohteeseen lähestymisen voi ratkaista toisinkin vajaan kolmen vartin autoilulla Lapukasta Totovaaran parkkipaikalle.

Parkkipaikalta on vain pari kilometriä Aakenuksen puurajaan

Latu-ura Aakenuksen laella voi olla melko viitteellinen ja jos hankikantoa puuttuu, niin kapeimmat  kilpasukset eivät välttämättä ole parhaiten liikkumista helpottavat varusteet. Joka tapauksessa avaria maisemia tällä lähemmäs peninkulman mittaisella tunturinylityksellä riittää.

Suunnistaminen Aakenuksen laella on periaatteessa helppoa – etenee vain pitkin korkeinta kohtaa

Ruskaretkiä

Alkavan ruskan huomaa jo Lapukan ympäristössäkin mutta nämä maisemat aukeavat muutaman kilometrin reippailulla Kesänkitunturin suuntaan.

Siitä onkin hyvä jatkaa kohti Pirunkurua. Toisin kuin muualla kansallispuistossa, tällä reitillä maastopyöräily ei ole sallittua.

Toisaalta, jos kiipeilypatikointi ei erityisemmin innosta, niin suuntaamalla Lapukasta puolitoista kilometriä alarinteeseen päätyy (ainakin syyskuussa) rauhalliselle uimarannalle.

Viereisen lintutornin maastossa tunnelma on kuin Kaukoidässä.

 

Pääsiäishangilla

Tällä kylällä ei ihan vielä päästä puutarhahommiin. Ladut sen sijaan ovat suorastaan vastustamattoman herkullisessa kunnossa.

Kutujärveltä kohti Pyhätunturia
Pyhätunturin ja Kukasvaarojen välistä ylänköä.
Ylläksen takapihaa
Keski-ikäinen tarvitsisi pitemmät lomat palautumi-seen.
Tällaisen kierroksen jälkeen olut Lapukan terassilla maistuu tavallistakin paremmalta.

Vuodenvaihteen kaamoksessa

Lapukka sulautuu hyvin maisemaan ainakin silloin kun aurinko ei porota.

Lunta alkoi olla riittävästi kaikenlaisiin lumitöihin, kuten lumen pudotukseen katolta. Maastossa ei pitkälle tarvottu ilman lumikenkiä. Ladut olivat ensiluokkaisessa kunnossa aina kun niille tarkeni.

Sisällä ei ulkolämpötilaa havainnoinnut muusta kuin lämpöpumpun näytöstä.